Olen Mervi Venäläinen, luova, ihmisistä ja vuorovaikutuksesta inspiroituva tohmajärveläinen nainen.
Työskentelen täysiaikaisesti Keski-Karjalan paikallislehti Koti-Karjalassa toimittajana. Yrittäjänä palvelen asiakkaitani sivutoimisesti.
Koulutukseltani olen sairaanhoitaja ja työhistoriaa hoitajana ja hoitajien esimiehenä on kertynyt 15 vuotta. Marraskuussa 2020 valmistuin työnohjaajaksi.
Ohjaajakokemusta harrastajateatterista on seitsemän vuoden ajalta ja esiintymiskokemusta teatterilavoilta ja erilaisilta tilauskeikoilta lapsuudesta saakka, ammattimaisesti vuodesta 2007 alkaen. Näyttelijäntyötä olen opiskellut vuoden ajan päätoimisesti sekä useilla lyhytkursseilla mm. improvisaatiota, klovneriaa, äänenkäyttöä ja muuta teatteri-ilmaisua sekä -ohjausta. Olen myös kouluttautunut metsämieliohjaajaksi ja osallistunut muutamille yrittäjyyttä tukeville kursseille.
Vuonna 2014 tein ratkaisun lähteä päivätyöstäni hoitoalalta ja keskittyä kokopäiväisesti siihen saakka sivutoimiseen teatteri- ja kulttuurityöhön. Onnistuin pääsemään hanketyöntekijäksi teatterihankkeeseen ja sen avulla rakentamaan freelance-työlleni vankempaa pohjaa. Sairaanhoitajan työssä ja esimiehenä työskennellessäni sain valtavasti kokemusta ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta ja työyhteisöjen haasteista. Näistä kokemuksista on ollut paljon apua viime vuosina verkostoituessani monenlaisten tahojen ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Olen päässyt mukaan moniin upeisiin projekteihin! Olen päässyt näyttelemään, kirjoittamaan, sovittamaan, dramatisoimaan ja ohjaamaan monenlaisia teatteri- ja av-tuotantoja, sekä ollut mukana eri työryhmissä kehittämässä, suunnittelemassa ja toteuttamassa mitä erilaisimpia kulttuurisisältöjä ja tapahtumia. Olen saanut monipuolista kokemusta, löytänyt ja kehittänyt omia vahvuuksiani ja uskaltanut tuijottaa heikkouksiakin silmästä silmään.
Freelance-vuosien aikana on oma polku ja merkitys vahvistunut. Näen entistä selvemmin vuorovaikutuksen, luovuuden, ilon ja innostuksen merkityksen kaikessa yksilön ja ryhmien toiminnassa, niin työssä, kuin vapaa-ajallakin. Ihmisen kokonaisvaltaiseen onnellisuuteen, jaksamiseen ja kehittymishaluun vaikuttaa paljon ympäristö, jossa hän toimii. Tukeeko se luontaisten taipumusten käyttämistä, mahdollistuuko työn tekeminen omia vahvuuksia hyödyntäen? Ruokkiiko vai rikkooko ympäristö ihmisessä elävää synnynnäistä luovuutta? Voiko työssä, harrastuksissa ja kotielämässä olla oma itsensä, toteuttaa itseään itselle luontaisin ja mieluisin tavoin? Hyödyntävätkö työ- ja muut yhteisöt yksilöiden vahvuuksia ja luontaista luovuutta? Onko työssä ja elämässä mukana ilo ja kehittymishalu? Näistä ajatuksista syntyi LuovaSana Oy, yhden naisen yritys, jonka taustaa voi avata yrityksen nimen kahdella osalla.
Luova
Luovuus yhdistetään helposti taiteilijoihin, kirjailijoihin, keksijöihin ja muusikoihin. Ja totta, heidän luovuutensa on usein sellaista, josta pääsemme nauttimaan näkyvästi ja kuuluvasti. Mutta luovuus on muutakin. Se ilmenee jokapäiväisessä käyttäytymisessämme ihan huomaamatta. Luovuus näkyy ajankäytössämme, tavoissamme ajatella ja toimia, reagoida tilanteissa. Luovuus on osa meitä ja se voi helpottaa tai hankaloittaa elämäämme riippuen siitä, miten vapaasti voimme luovuuttamme arjessamme hyödyntää. Meillä jokaisella on omat luontaiset taipumuksemme, tapamme, tyylimme, vahvuutemme. Nämä ovat lujasti yhteydessä luovuuteemme. Jokaisen luovuuden paras hyödyntäminen esimerkiksi työelämässä voisi vapauttaa valtavan määrän resursseja, joista emme ole tienneetkään. Luontaisen luovuuden ja luontaisten taipumusten etsiminen, löytäminen ja hyödyntäminen voisivat avata monelle henkilökohtaisia ja ammatillisia ovia mitä ihmeellisimpiin maailmoihin!
Luovuus on teema, joka toistuu yritykseni palveluissa vahvasti. Työnohjauksessa ja muussa ohjaustoiminnassa painotan henkilökohtaisia vahvuuksia, luontaisia taipumuksia, kiinnostuksen kohteita ja intohimoja. Ohjauksissa pyritään yhdessä löytämään se jokin, joka sytyttää liekin ja roihauttaa sisäisen luomisvoiman valloilleen. Ajattelen, että kaiken perusta myös ryhmien toiminnassa on yksilöiden hyvinvointi ja se, kuinka yksilötasolla voi itseään ilmaista ja toteuttaa.
Sana
Sanallinen ja sanaton viestintä on kaiken yhteistoiminnan perusedellytys. Tarkkailemme jatkuvasti ympäristöämme ja etenkin ihmisiä ympärillämme. Teemme tulkintoja kaikesta näkemästämme, kuulemastamme ja kokemastamme koko ajan, halusimme tai emme. Muiden tapa viestiä, olla vuorovaikutuksessa kanssamme, vaikuttaa tunteisiimme ja mielialaamme. Tapamme reagoida ja tulkita toisten viestintää taas vaihtelee oman kokemusmaailmamme mukaan. Näemmekö hymyn vai virnistyksen, aistimmeko väsymyksen vai kyllästymisen, koemmeko vihan vai pelon. Entä mitä ja miten itse viestin? Mitä kehonkieleni kertoo? Onko se ristiriidassa puheeni kanssa?
Viestintäosaamiseni pohjautuu kokemukseeni ihmisten välisestä viestinnästä ja vuorovaikutuksesta. Kokemukseni olen kerryttänyt vuosien mittaan työ- ja harrastustoiminnasta, sekä lukuisista eri teatteri-ilmaisun koulutuksista. Esiintymisvalmennuksessa ja improvisaatio-ohjauksissa, sekä osittain työnohjauksessa ja työhyvinvointipalveluissakin, sukelletaan itseilmaisun syövereihin ja tutkaillaan omia reagointimalleja yksin tai pienryhmissä. Tavoitteena on oppia tunnistamaan syitä ja taustoja omalle tavalleen tulkita ympäristöään ja ihmisten vuorovaikutusta ja viestintää. Parhaimmillaan saamme myös oivalluksia itsestämme ja tavoistamme olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Kenties jopa opimme viestimään entistä paremmin ja ymmärrettävämmin niin sanallisesti, kuin sanattomastikin. Myös kirjoitetulla sanalla on yrityksessäni osansa, monia asioita on hyvä tutkailla kirjoittamisen avulla. Esimerkiksi työnohjausprosessi voi nojata osittain omaan oivalluspäiväkirjaan tai muihin kirjallisiin välitehtäviin. ”Sana” viittaan myös siihen, että yritykseni palveluvalikoimassa on myös erilaiset kirjoituspalvelut.